Risut, rastit ja ryteiköt

Valehtelematta olen viimeksi käynyt suunnistamassa joskus 2000-luvun alkupuolella. Silloinkin kävimme kaverin kanssa samoilemassa metsissä ilman mainittavaa kartanlukutaitoa tai ymmärrystä kompassin käytöstä ja merkityksestä :) Onneksi kyseessä oli suhteellisen tutut metsät, joten joka kerta löysimme maaliin ennen kuin järjestäjät olivat lähteneet paikalta.

Tänään oli mahdollisuus lähteä suunnistamaan ja tietysti Syrran kanssa tartuimme haasteeseen ja rynnistimme innoissamme metsään. Syrra sentään ymmärtää jotain kartan ja kompassin päälle, joten eipähän tarvinnut koko matkaa ihan mututuntumalla mennä.

Lähtövalmisteluissa saimme käteemme monivärisen ja kymmeniä merkkiselityksiä sisältävän suunnistuskartan sekä elektronisen leimausläpyskän, Emit-kortin. Lähtöalueella kiristelin vielä lenkkitossut kunnolla kiinni, mikä vähentää nilkkojen nuljahtelun riskiä ryteikössä riehuessa.

 

Valitsimme reitiksemme 2,3 km lenkin, koska edelliskerrasta on niin pitkä aika eikä enää ollut mitään takuita vähäisten suunnistustaitojen olemassaolosta. Pointtina on siis kävellä, juosta, ryömiä ja rämpiä metsässä & löytää karttaan merkityt rastit. Lisäjännitystä saa, kun päättää etsiä rastit oikeassa järjestyksessä ja mahdollisimman vauhdikkaasti :) 

Reitin alku meni hyvin niin kauan kun lähtöalue oli vielä näköpiirissä, mutta siinä vaiheessa kun joka puolella alkoi näkyä pelkkää metsää ja ryteikköä, alkoi epäuskon ensioireet nousta pintaan. Syrra otti kartan ja kompassin haltuun ja saimme otettua reitille suunnan. Eikä aikaakaan kunnes näköpiirissä oli eka rasti, tadaa!!

Varmuus, rentous ja suunnistusote löytyi vuosien pölykerrosten alta, joten otimme fiiliksestä kaiken irti; loikimme yli kaatuneiden puiden, rynnistimme läpi rämeiköistä, kiipeilimme kallioilla ja juoksimme pehmeällä sammaleella. Pääsimme nauttimaan liikunnan ilosta, raikkaasta syysilmasta sekä ihanasti lämmittävistä auringosäteistä!

Löysimme kaikki rastit ja aika oli suunnistustauon pituuteen nähden ihan ok. Suunnistuksen rankkuus iski maaliintulon jälkeen, kun hikinorot valuivat pitkin ylipuettua selkää ja haukoin henkeä reisilihakset kramppaillen. Kotimatkalla soitto Nuutille, joka lupasi käydä töistä lähtiessään ostamassa illaksi kotiin pikkusen Ben & Jerry's -jäätelöä :)

Hyvää treeniä

Tämän illan tennistreenin varalle laitoin heti aamusta tilaukseen mahdollisimman paljon hyvää fiilistä, überhyviä suorituksia ja paljon onnistumisia. Viimeviikkoinen karvas pettymys tennistunnin epäonnistumisiin ja kokonaisvaltaiseen huonoon tasoon ei saanut toistua tässä valmennuksessa.

Lähdön hetkellä tajusin, että jopoilukausi on oikeasti tullut tiensä päähän eikä tänään voinut kuvitellakaan lähtevänsä fillarilla Meikkuun. Jäätävänkylmä ilma, tässä vaiheessa en suostu vielä edes ajattelemaan sydäntalven pakkasia, ja tuuli sai kylmiä väristyksiä kroppaan pelkän fillaroinnin ajattelemisesta, joten taitoin matkan kiltisti bussilla (ruuhkabussilla..). 

Kävin ottamassa alkulämmöt tehokkaan yläkroppatreenin muodossa Meilahden liikuntakeskuksen kuntosalilla. Pikatreenin jälkeen proteiinipatukka välipalaksi, nopea kenkien vaihto, tennismaila mukaan ja valmennukseen.

QNT Delicious Protein Bar makuina mansikka ja vanilja

Olin ilmeisesti kuvitellut liikoja omista voimistani salilla, sillä kentällä käteni tärisivät pelkästä tennismailan kannattelusta! Tennis meni tänään kuitenkin huomattavasti paremmin kuin viikko sitten ja tunnin lopputuloksena oli pari loistavaa rystytykitystä, muutama ok kämmen, jokunen hyvä verkolle nousu sekä kaikkein tärkeimpinä iloinen hymy & huippuhyvä fiilis.

Nuutti selvisi hengissä, vaikkakin aika heikossa hapessa, flunssan jälkeisistä BJJ-treeneistään. Molempien treenit siis takana, päivällinen syöty ja nyt nauttimaan raikasta hedelmäjälkkäriä :)

Viinirypäleitä, satsumaa ja pakastemansikoita

Syyslenkki

Tänään ei tarvitse huijata, kun sanoo että ei ollut yhtään ylimääräistä energiaa lähteä kuluttamaan salille. Tosin ei ollut myöskään unettoman yön jälkeen koko päivän koomanneella Nuutilla, joten teimme yhteispäätöksen käyttää vähäiset voimamme ulkoiluun. Pieni huonon omantunnon huudahdus tuntui takaraivossa kompromissin jälkeen, mutta ulkoilulenkin jälkeen olo oli mahtava. Raikas syysilma ja viimeiset ilta-auringon säteet saivat fiiliksen huippuunsa.

Kiertelimme tuttuun tapaan Eirassa ja Kaivarissa eikä alue pettänyt tälläkään kertaa. Alue muuttuu syksyn tullen koko ajan entistä enemmän puistomaiseksi; alueen kadut tuntuvat kapenevan kujiksi, putoavat lehdet pehmentävät kovan asfaltin ja syksyinen auringonvalo muuttaa värit kauniiksi.

Erityisen mieluisan lenkistä teki kotimatkan varrella oleva turkkilainen ravintola Ani, jonka ylitsevuotavan buffetpöydän antimista kävimme nauttimassa: kebablihaa, tomaattikastiketta, riisiä, höyrytettyjä kasviksia, vihersalaattia, viininlehtikääryleitä, couscous-salaattia, pastapimpuloita, maustettuja porkkanapaloja, jalapenoja, humusta, oliiveja, marinoituja valkosipulinkynsiä, maustekurkkuja, etikkavihanneksia, jogurttikastiketta…

Kyllä kelpasi taapertaa loppumatka kotiin vatsa herkkuja pullollaan. Suosittelemme :)

Viikonloppusetti

Puuh, jotenkin tästäkin viikonlopusta on selvitty sunnuntai-iltaan vaikka menoa ja meininkiä on ollut monen ihmisen tarpeisiin :) Lauantai aloitettiin Syrran kanssa ostoskierroksella, joka kesti aamusta pitkälle alkuiltaan. Ostoslistat olivat pidempiä kuin viikon ruokaostoksista printtautuvat kuitit ja edelleen kohdallani toteutui vanha perinne eli silloin kuin jotain etsii, niin sitä ei varmana löydä. Tällä kerralla ainut ostos oli Desicon ihanat kynttilät.

Muutama Desicon kynttilä syysfiilistelyyn

Lauantai jatkui suoraan shoppailusta siirtymisellä illanviettoon Virgin Oiliin. Istuimme ystäväpariskunnan kanssa rentomiljöisessä ravintolassa monta tuntia jutellen, nauraen, syöden ja juoden. Nuuttikin pystyi jättämään työt tässä vaiheessa ja saapui mukaan porukkaan.

alkupala: kermainen tomaattikeitto ja bufalamozzarellaa

pääruoka: grillattua broilerinfileetä, ilmakuivattua kinkkua,
salaattia ja hunaja-balsamicokastiketta

Valitettavasti jälkiruuasta en ehtinyt ottaa kuvaa, sillä tuplaespresson tuoksu yllätti herkullisuudellaan eikä talon tapaan tehtyä omenapiirakkaa & vaniljajäätelöä voinut vastustaa. Tällä kertaa syöjä ja nautiskelija oli paljon nopeampi kuin valokuvaaja. Kaiken kaikkiaan ihana ilta ja ruoka oli todella hyvää!

Onneksi meillä oli varattuna tenniskenttä tälle päivälle vasta klo 12, sillä lauantai-ilta venyi jonkin verran sunnuntain puolelle :) Kyllä kelpasi mennä kentälle uusissa tennistossuissa ja vaikka tiesin, että uudet tossut aiheuttavat mitä todennäköisimmin hiertymiä, tuntuivat kengät tenniksen aikana jaloissa loistavilta! Tunnin riehakkaan pelin jälkeen jalat olivat yllättävän vähän saaneet iskua.

Peli oli intensiivistä voitontahtoa, tiukkoja palloralleja, vähän väliä musertavia pisteenmenetyksiä ja manauksia, itsensä henkistä piiskaamista parempaan suoritukseen ja aina kun vähiten osasi odottaa, pääsi pienen pieni onnistuminen yllättämään :) Tunnin jälkeen olo oli euforinen vaikka kroppa oli treenistä aivan uuvuksissa.

Jaksaa tai sitten ei..

Työviikon jälkeen olo oli kaikin puolin aika väsähtänyt. Iltapäivällä töissä mietin vielä meneväni salille töiden jälkeen, mutta jo kotiinlähdön aikaan mieli alkoi punnita treenaamisen puolesta ja vastaan. Ruokakauppareissun jälkeen raahasin viikonlopun murkinat kotiin eikä siinä vaiheessa salitreeni käynyt enää edes mielessä.

Nuutti palasi reissusta kotiin viikon puolivälissä, mutta ei tässä ole vielä omaa siippaa ehtinyt kunnolla näkemään. Molemmilla on ollut iltaisin erinäisiä urheilu-, edustus- tai juhlamenoja, joten puhelimet ovat soineet ristiin ja kotiin on saavuttu eri vuorokaudenaikoina. Tänään treenien jäätyä väliin ehdimme vihdoin viettää hieman aikaa yhdessä :) Kaikki Nuutin tuliaisina tuomat pähkinätkin hävisivät illan aikana parempiin suihin..

Kaupunkikuntoilua

Tiistaisen musertavan tenniskohtalon myötä päätin jättää eilen perinteisen urheilun vähemmälle. Sen sijaan kulutin kenkien pohjia mukulakivikaduilla ja tilin saldoa kauppojen kassoilla. Sain myös sopivasti ajan herra Optikolle näöntarkastukseen, joten tämäkin tuli hoidettua pois päiväjärjestyksestä.. ja kyllä, optikkoliikkeeseen suli suurin määrä rahaa, kiitos ihanien Chanelin kehysten löytymisen :)

Olen muutaman kerran viime viikkoina kierrellyt urheilukauppoja uusien tenniskenkien löytymisen toivossa ja huhut heikosta tuotevalikoimasta olivat valitettavan oikeita. Näöntarkastuksen jälkeen tein uuden iskuhyökkäyksen urheilukenkäosastoille ja löysin Forumin Intersportista vihdoinkin itselleni uudet Wilsonit! Huraa!!

Kyllä nyt kelpaa taas mennä tepastelemaan tenniskentille, tiedä vaikka uudet kengät parantaisivat peliä. Hohtavan valkoiset tenniskengät saavat levätä vielä tämän päivän, koska tänään on ulkoilupäivä Syrran kanssa :)

Tennisvalmennuksessa

Eilinen työpäivän jälkeinen vapaailta ja ajan kulutus kirjan parissa antoi lisäenergiaa tämän päivän treeniin. Odotin aamusta asti illan tennisvalmennusta, sitä hetkeä kun pääsee juoksemaan ja kuluttamaan energiaa tenniskentällä :) Hyvä puoli illan treeneissä oli myös se, että tänään ei ollut aikaa siivota kotona. Nuutti on ollut pari päivää Saksassa ja joku on tässä ajassa saanut kotiin oudon kaaoksen..

Ilta kului siis jälleen Meilahden liikuntakeskuksella. Ensitöikseni metsästin käsiini apua henkilökunnalta tennismailani gripin vaihtoon. Vanha grippi oli kulunut rikki eikä siinä ole ollut enää aikoihin minkäänlaista kitkapintaa. Lisäjännitystä pelaamiseen vanhalla gripillä on tuonut tunnilla hikoavat kädet ja pelko mailan lentämisestä tiukan kämmenlyönnin mukana vastustajan puolelle.

Ei muuten tehonnut uusi grippi pelin tasoon, miten sitä voikin joskus tuntea itsensä niin avuttoman huonoksi pelaajaksi. Tänään ei sujunut juuri yhtään mikään; osumat olivat huonoja, tähtäys aivan hakusessa eikä liiemmin liikkumisessakaan ollut kehuttavaa..huoh. Tennistunnin jälkeen hikikarpalot puskivat ulos joka solusta, hengitys ei tasaantunut vielä pukukopissakaan ja syke nakutti tiukkaan tahtiin ilman merkkiä laantumisesta, mutta yritys hyvä kymmenen ja kuten joku käytävällä huikkasi ”ens kerralla menee varmasti taas paremmin”. Uskon häntä :)

Kotiin lähtiessä laitoin kuulokkeet korville, painoin iPodin päälle ja nautin uusista iTunes-ostoksista

Urheilua ja juhlaa

Lauantaiaamupäivän vietin urheilun merkeissä perinteiseen tapaani eli tiedossa oli jopoilua ja kuntosalitreeniä Meilahdessa. Satuin valitettavasti salille samaan aikaan kuin circuit training –ryhmä eli porukkaa oli huomattavasti tavallista enemmän. Perjantainen tyttöjenilta muutamineen aikuisten omenamehuineen muistutti olemassaolostaan sen verran, ettei treeniteho ollut huipussaan.

Kohtalaisen hyvän treenin jälkeen menin katsomaan Syrran tennispelin. Jännitys oli jälleen parkkeerannut minun kohdalleni ja tällä kertaa toistui sama kuvio kuin viime pelissä; minä hihkuin ja manasin vähän väliä, pompin tuolillani ja jännityksen käytyä liian hurjaksi, piilouduin lähimmän kiinteän esineen taakse. Sydämentykytyksistä huolimatta peli päättyi meidän kannalta parhaalla mahdollisella tavalla!

Lauantaipäivän mentyä kokonaisuudessaan niin hyvin, päätimme istua iltaa pienellä porukalla ja naapureiden iloksi käydä läpi uusimman SingStar-levyn sisällön. Seura oli mitä parasta, illan ohjelmanumero viihdyttävä ja tarjoilut kohdillaan, kaiken kaikkiaan erittäin loistava lauantai :) Meidän oli tällä kertaa parasta jättää baariin meno ja illan venyminen aamuyöhön väliin, sillä Nuutin piti ehtiä aamulennolle.

Lasit: Iittala Aarne kuohuviinilasi
Kynttilälyhdyt: Iittala Kivi (kirkas & vihreä)

Kohti viikonloppua

Syrran seuraava tennisottelu lähestyy kovaa vauhtia, joten eilen oli hyvä päivä käydä testailemassa kisakuntoa. Vaikka Ilmatieteenlaitos uhkaili saderintamalla, rohkaistuin ja jopoilin Meilahden liikuntakeskukselle.

Alkulämmittelyllä sain olkapäät ja polvet tenniskuntoon, jonka jälkeen aloimme nostaa tempoa ja lisätä tekniikkaa. Pelasimme ottelutyyliin pisteistä koko tunnin ajan ja minkä hien siinä saikin aikaan! Heti kun alamme Syrran kanssa pelata pisteistä, alkaa molempien yrittäminen ja jaksaminen saavuttaa aivan uusia sfäärejä. Meillä menee ilmeisesti suvussa tämä kilpailuhenkisyys..

Taistelimme jokaisesta pisteestä verenmaku suussa eikä luovuttaminen ollut vaihtoehto. Kunto ja usko loppuivat jo paljon ennen kuin ottelu päättyi, mutta tästä huolimatta peli oli loistava ja kentältä sai poistua väsynyt hymy kasvoilla. Meidän valmentaja sattui näkemään muutaman hyvän pallottelun ja saimme lähtiessämme kehuja treenistä :)

Urheilutoppi: Shock Absorber
Paita: Burton
Housut: la Pirouette

Tänään ei ollut aikaa normitreenille, sillä kävin tyttökavereiden kanssa hyvin syömässä ja siitä jatkoimme teatteriin (ei sinne baariin vaan oikeaan teatteriin). Viikonloppu sai loistavan startin ja tästä on hyvä jatkaa vapaa-aikaa. Huomenna olisi Syrran seuraava peli, jonne tietty menen katsomaan ja kannustamaan!

Syysflunssa

Flunssa-aalto on riehunut ainakin pääkaupunkiseudulla jo useamman viikon ajan, mutta edelleenkin infektoivat bakteerit ja virukset niittävät uusia uhreja. Tällä kertaa tautihyökkäyksen kohteeksi on joutunut Nuutti. Toinen köhisi ja hyöri koko tiistain vastaisen yön ja tätä seurasi piikkilangan nieleminen sekä nenän tukotus. 

Nuutti joutui eilen jättämään BJJ-treenit väliin eikä lähiaikoina ole menemistä mihinkään urheilemaan. Toiveena on tietty toipua taudista mahdollisimman nopeasti ja välttyä kaikilta turhilta jälkitaudeilta. Apteekista on noudettu kaikki mahdolliset tropit ja ne on otettu häpeilemättä käyttöön, jotta olo olisi edes siedettävä.

Minä pesen hädissäni käsiä joka välissä ja nappailen monivitamiineja kuin karkkeja välttääkseni Nuutin flunssakohtalon.. katsotaan miten käy.

Tennis ja tossut

Tiistain treenisetti: jopoilua, tennisvalmennus ja taas lisää jopoilua. Saavuin Meikkuun juuri sopivasti ja sain mennä suoraan fillarointilämmöissä tenniskentälle. Tänään ohjelmaan kuului lentolyöntitreeni, joka meni ihan hyvin vaikkakin jotain sanomista tuli olemattomasta jalkatyöskentelystä.. Valmentajan mukaan kannattaisi liikutella kentällä hieman jalkoja, jotta ehtisi niihin palloihin. Tänään oli tällainen ilmeisen laiska päivä eli testaan jalkatyöskentelyn vaikutusta ensi kerralla.

Vähäisestä jalkojen nostelusta huolimatta nilkutin jalat kipeinä tunnin jälkeen pukukoppiin. Viimeaikoina on käynyt selväksi, ettei näillä tossuilla juosta enää kauaa pallon perässä. Vanhat tennistossut ovat palvelleet loistavasti; niillä on kirmattu pitkin ulko- ja sisäkenttiä, juostu eri pinnoitteilla, välillä astuttu irtopallojen päälle ja kompuroitu omiin jalkoihin. Tossut ovat menettäneet käytössä pohjien iskunvaimennuksia jo niin paljon, että välillä tuntuu kuin juoksisi kentällä paljain jaloin. Myös kengän istuvuus ja tukevuus ovat muuttuneet kulutuksessa. Nykyään jalka lonksuu liian isolta tuntuvassa kengässä ja tästä aiheutuu ilkeitä hiertymiä ja kipeitä varpaita, kuten tänäänkin.
 

Tenniskengät: Wilson Tour II

Kaikki tulee kuitenkin muuttumaan mitä pikimmiten, sillä uusien tenniskenkien metsästyskausi on täten julistettu alkaneeksi. Olen valitettavasti kuullut huhuja, että useimmissa urheilukaupoissa on sisällytetty upean laajaan tenniskenkävalikoimaan jopa keskimäärin yksi naisten tenniskenkävaihtoehto. Odotukset kenkäshoppailun ihanuudelle juuri nousivat.. Odotan joka tapauksessa jo innolla uusien kenkien käyttöönottoa!

Shoppailua ja täytettyjä paprikoita

Työviikko avattu ja maanantaityöpäivä takana. Tämän päivän urheilun hoidin heti työpäivän jälkeen virkistävällä ja varsin monipuolisella shoppailukierroksella. Askelmittari, jota en omista, olisi varmasti raksuttanut yllätyssuuret lukemat parin tunnin kaupunkikierroksen aikana.

Ostoslistalla oli kaikkea mahdollista, mutta kuten arvata saattaa, mitään järkevää tai listalla olevaa ei juuri löytynyt. Treenivaatteita olisi pitänyt löytää, mutta mikään ei tuntunut omalta ja millään vääränvärisellä nakinkuorella en lähde urheilemaan. Sen sijaan löysin kaikkea mitä emme tarvitse. Aika kului huomaamatta ja jouduin lopulta juoksemaan muovikassilaumani kanssa ruokakaupalle, jossa Nuutti oli jo odottamassa.

Saimme jotenkin raahattua kotiin kaikki minun ostamat tavarat, alkuviikon ruokaostokset ja Nuutin treenikamat.. toinen kävi jälleen aamulla pelaamassa reippaana squashia kaverinsa kanssa. Kotiin päästyämme Nuutti aloitti ruuan valmistuksen ja itse otin apukokin paikan.

Tänään tarjolla täytetyt paprikat:

4 paprikaa

300 g jauhelihaa

100-150 g kikherneitä

1 kananmuna

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

2 laakerinlehteä

1 prk tomaattipyreetä

1 tl currypastea

1 rkl paprikajauhetta

juustokuminaa

suolaa

pippuria

cayannea

valkopippuria

cashewpähkinöitä

150 g juustoraastetta

ranskankermaa

Laita uuni päälle 175°C. Perkaa paprikat, puolita ne ’veneiksi’ ja laita uunivuokaan. Uunivuoan paprikoineen voi laittaa lämpenevään uuniin, jotta paprikat hieman pehmenevät.

Laita kananmuna kiehumaan (n. 8 min). Viipaloi sipuli & valkosipuli ja kuullota ne pannulla. Lisää kuullotukseen laakerinlehdet ja hetken kuluttua jauheliha; ruskista sopivan tummaksi. Lisää kikherneet, tomaattipyree, currypaste, keitetty kananmuna pilkottuna ja mausteita oman maun mukaan. Laita mukaan cashewpähkinät ja pidä vielä hetki paistinpannulla pienellä lämmöllä.

Ota paprikat uunista ja lisää valmis jauhelihatäyte paprikanpuolikkaisiin ja kuorruta juustoraasteella. Laita uuniin ja anna olla kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä pintaan.

Tarjoile täytettyjen paprikoiden kanssa esim. ranskankermaa ja raejuustoa :)

Kisasunnuntai

Tänään oli Syrran kisapäivä ja minä jännitin tapahtumaa heti aamusta alkaen. Jotta aamun tunnit kuluisivat nopeammin, päätin mennä viettämään aikaa kuntosalille. Jopoilin salille ja kulutin vajaan tunnin verran aikaa erinäisten painojen nosteluun. Ajatukset eivät todellakaan olleet mukana salilla, vaan ne vaelsivat jo etukäteen tennispeleihin.

Sain salitreenin suoritettua juuri sopivasti vain hieman ennen Syrran ottelun alkua. Pelin aikana jännitin varmasti paljon enemmän kuin kumpikaan ottelija kentällä. Liikuin hermostuneesti ympäriinsä, jauhoin purukumia leukanivelet naksuen ja välillä katsoin peliä rakennusta kannattelevien tolppien luoman suojan takaa. Taputin jännittyneenä käsiäni jokaisen onnistuneen pallon jälkeen ja epäonnen kohdalla manasin hiljaa itsekseni.

Olen aivan liian voitontahtoinen ja häviämiseen huonosti suhtautuva pelaaja osallistuakseni itse vähänkään vakavammin otettaviin otteluihin. Tosin ei tuo kilpailuhenkisyys helpota oloa katsomonkaan puolella, kun aina saa ravata jännittyneesti ympäriinsä ja katsomosta käsin voi vain toivoa parasta.

Ottelu saatiin päätökseen ilman liiasta taputuksesta kuumottavia käsiä kummempia fyysisiä muistoja. Viimeistään yhteisellä sunnuntaipäivällisellä viimeisetkin jännittyneet ajatukset saatiin ruotuun ja nyt odotetaan sitä seuraavaa matsia :)

Myn leffailta

Eilisilta meni työviikon jälkeiseen rentoutukseen kavereiden kanssa. Illan tarjoilut olivat ruoka- ja juomapuolelta kohdillaan eikä tarjoilut loppuneet illan aikana kesken. Tänä aamuna pitkälle yöhön venynyt juhlailta muistutti itsestään fyysisillä oireilla, mutta puuroaamiainen palautti elämän perusraiteilleen.

Nuutti lähti heti aamusta reissuun ja palailee kotiin sunnuntai-iltana. Meidän suunnitelmissa Syrran kanssa oli mennä moikkaamaan porukoita, mutta ispä ja suomenpystykorva Poika olivat lähteneet jokasyksyiselle metsästysretkelle. Ei siis päässyt rapsuttelemaan ihanaa Poika-koiraa ollenkaan..

Istuttiin alkuiltaa äipän kanssa ja juteltiin kuulumisia. Loppuillaksi oli tiedossa omaa aikaa kotona, joten kävin kotimatkalla kaupassa varustautumassa Nuutittomaan leffailtaan. Eilisillan aiheuttaman mielitekojen myllerryksen kanssa menin ostoksille ja kauppakoriin kertyi tietysti herkkuja sekä makean- että suolaisennälkään :)

Lautanen: Iittala Teema
Kuppi: Iittala Ego

Nyt jo varmaan 30 kertaa katsomani ihana leffa pyörimään, sukellus sohvalle ja kääriytyminen villapeittoon. Nautinto. 

Urheilusuorituksia

Pääsin tänään heti työmatkalla urheilusuorituksen tunnelmaan, kun törmäsin kävelytiellä minijyrsijään. Lähestyessäni pientä palloa luulin alkuun, että se on kivi, aika iso kivi. Hieman lähempänä mietin, että hassua kun tuo näyttää vähän karvaiselta.. Seuraavassa hetkessä kivi heräsi henkiin, otus käänsi päänsä, tuijotti ja vipelsi lähemmäs!! Loikin järkytyksestä kävelytiellä kuin Michael Flatley Riverdance-esityksessään! Selvisin kuitenkin tilanteesta ja pääsin jatkamaan työmatkaa sykkeet säikähdyksestä huipussaan.

Koska edellä mainittua aamutreeniä ei ehkä lasketa kunnon urheiluksi, vaikkakin jalkalihasten repeytymisvaara oli suuri, piti punnita iltatreenivaihtoehtoja. Nuutilla menee koko ilta, ja yö, rapujuhlissa, joten soitin kotimatkalla Syrralle jos saisin urheiluseuraa. Kummallakin oli vapaailta ja tenniskenttäkin oli käytettävissä, joten suuntasimme Meilahden kentille. 

Sykemittari: Polar FT40

Syrralla on sunnuntaina tennismatsi eli tällä kertaa teimme enemmän syöttöharjoituksia ja pelasimme vähän enemmän tosissaan kuin tavallisesti. Uskomatonta, mutta me saatiin hyviä ja muutama ihan loistava palloralli aikaiseksi! Tästä pelikerrasta jäi tosi hyvä mieli :)

Kotona vielä tenniksen ja jopoilun jälkeiseksi välipalaksi / herkuksi Easy Bodyn vaniljaproteiinipatukka, jonka voimalla jaksan tehdä iltaruuan.

Spesiaalitriathlon

Tämän päivän treenisuunnitelmissa oli rento jopoilu Meilahteen, nopea salitreeni, tehokas tennistunti ja loppuun palauttava jopoilu kotiin. Kaunis ajatus, mutta kaikki alkoi mennä vikaan jo siinä vaiheessa kun lähdin aivan liian myöhään juoksemaan porraskäytävään pyöräilykypärä päässä keikkuen. Koko matkan ruoskin Jopoa yhä kiihtyvään vauhtiin, jonka seurauksena reidet huusivat hoosiannaa ja hikinorot valuivat pitkin selkää jo alkumatkasta.

Pikatreeni salilla oli todella nimensä mukainen, mutta tulipahan nyt edes vähän heiluteltua painoja.. koko kuntosalilla vietetyn ajan huohotin polkupyöräilyn aiheuttamassa hengenahdistuksessa. Ei ole tainnut ikinä syke olla noin korkealla salitreenin aikana.

Salitreenin jälkeen hengitys ja syke ehtivät hieman tasaantua ennen tennisvalmennuksen alkamista, mutta tätä ei kestänyt kauaa. Koko tennistunti oli nopeatempoista jalkaliikettä ja tehokasta lyöntiharjoitusta. Lopputunnin pelissä jo hieman odotti, että pääsisi jäähylle virheestä, sillä ei siellä kentälläkään enää mitään jaksanut tehdä. Kaikesta huolimatta valmentaja onneksi jaksoi kannustaa lopputunnistakin, kun oma usko alkoi horjua!

Kotimatkalle lähtiessä olin jo niin loppu, ettei enää ollut pelkoa liian hurjasta matkavauhdista. Tässä vaiheessa olo oli kaikkea muuta kuin energinen ja jalat oli melkein yhtä tukossa maitohapoista kuin Cooperin testin loppukirissä. Kotiin oli kuitenkin päästävä eli ei auttanut muu kuin laittaa musiikki pauhaamaan ja lähteä polkemaan!

Viikonlopun jälkeistä elämää

Kävi juuri niin kuin jo lauantaiaamuna arvelin; kerrankin kun saatiin ystävät koolle ja oli oikeasti syytä juhlia, niin pitkäänhän nuo juhlat venyivät tai sanotaanko että aikaiseen. Poistuimme Nuutin kanssa viimeisten mukana juhlapaikalta klo aamukuuden jälkeen. Vasta kotimatkaa korkokengillä taittaessa tajusin, kuinka paljon varpaat olivat ottaneet iskua tuntien tanssimisesta!

Synttärimaratonista johtuen sunnuntai kului pitkälti sohvalla köllötellen ja minulle päivän suurin urheiluponnistus oli lähikaupassa käyminen. Nuutti oli ihan toiselta planeetalta ja kävi illalla, mahdollisesti minulta varastetulla energialla, vetämässä 1½ tunnin brasilialaisen jujutsun alkeiskurssitreenit. Minä löhöilin tyytyväisenä sohvalla ja nassuttelin kaupasta noutamiani herkkuja: suolattuja cashewpähkinöitä, Fazerin Ässälakuja ja Dumle Snacks suklaapatukoita, Halvan Vanhoja autoja ja BonBonin Rotan rykäisy –tikkareita. Tuolla setillä sain aikaan melkoisen sokeripiikin ja hiilariähkyn, olo oli sen mukainen loppuillan..burp.

Nuutti oli tänään heti aamusta ihan liekeissä ja kävi kaverinsa kanssa pelaamassa squashia. Kuntosali oli tänään mulle ehdoton ei, joten houkuttelin Nuutin mukaan iltakävelylle. Ihana ilma, hyvä lenkkiseura ja loistava kaupunkikävely-ympäristö piristivät mieltä ja kehoa! Heitettiin melkein tunnin ihailureissu Eiran sokkeloisilla ja kumpuilevilla kaduilla, kaikki näytti ja tuntui jo niin ihanan syksyiseltä. Loving it!

Ennen synttärikemuja

Lauantaipäivä ja tiedossa, että illalla vietetään hyvän ystävän synttäreitä suurieleisesti ja pitkän kaavan mukaan. Parempi etten jätä sunnuntaille kuntosalireissua, voi nimittäin olla mahdollista että treeni jäisi väliin..

Nuutti lähti onneksi mukaan salille, joten enpähän saanut tekosyytä jäädä kotisohvalle möllöttämään. Alkulämmittelyksi kävelyä (raahustamista) juoksumatolla. Valitettavasti satuin juuri sellaiseen väliin, että molemmin puolin matoilla juostiin kuin satasen sprintillä. Yllättävän nopeasti tuli sellainen olo, että lämmittely on tehty.

Päädyin yläkroppatreeniin, jotta sain lyhennettyä salilla kulutettavan ajan määrää. Näytti muuten siltä, että tänään salille oli saapunut kaikki hieman enemmän saleilua harrastavat ihmiset ja kun minä nostelin tulitikun paksuisia ja painoisia muovipainoja, muut tempasivat ja työnsivät rautaa verisuonet otsassa ja hauiksissa pullistellen. Heikotus..

Tein oman treenin loppuun ja siirryin suosiolla venyttelyalueelle köllöttelemään ja odottamaan Nuuttia. Kotimatkalta ihanat salaatit mukaan ja lounas oli valmis hetkessä.

Treeni alla, suihkussa käyty ja välipala syöty, valmistautuminen illan juhlamaratonille alkakoon! Ystävän 30-vuotissynttärit tarkoittaa tietenkin sitä, että kortin on oltava kohdallaan..

Aamupuurolle

Aamupalasta puhutaan päivän tärkeimpänä ateriana, mutta silti monesti näläntunteen puuttuminen tai kiire saa aikaan tämän aterian väliin jäämisen. Tällaisena päivänä on turha kuvitella jaksavansa odottaa klo 12 lounaaseen asti, vaan tavallisesti nälkä kalvaa viimeistään kympin pintaan.

Yksi maukkaimmista aamupaloista on ehdottomasti Riihipuodin höyryttämättömistä luomukaurahiutaleista veteen keitetty puuro. Tämä ei vaadi monen tunnin hauduttamista, mutta hieman pidempi aika menee kuin pikapuuroissa.

Aamupuuro (2 annosta)

6dl vettä

2dl Riihipuodin höyryttämättömiä luomukaurahiutaleita

marjoja

Oivariinia

Laita kaurahiutaleet veteen ja anna kiehua reilu 10 minuuttia matalalla lämmöllä (kattilan kansi hieman raollaan). Kun puuro ei ole enää liian vetistä, on se valmista. Puuron päälle voi laittaa pienen voisilmän ja lisäksi tarjota esim. marjoja.

Puurolautanen: Arabia Koko

Marjakulho: Arabia Muumikulho Tiuhti ja Viuhti

Lusikka: Iittala Mango

Lautasliina: Marimekko Bottna

Kuntosalia

Töiden jälkeen salille raahautuminen on useimmiten erittäin raskasta ja kaikki mahdollinen sotii tätä aamulla vielä hyvältä idealta tuntunutta ajatusta vastaan. Olen yrittänyt helpottaa tätä sillä, että otan treenikamat töihin mukaan. Siinä vaiheessa, kun näitä on kantanut mukanaan edestakaisin, on jopa suotavaa mennä urheilemaan.

Tänään kuitenkin sattui juuri se mitä ei saisi tapahtua, treenikassi jäi aamun kiirelähdössä tärkeämpiä tavaroita kerätessä eteiseen. Huomasin urheiluvarusteiden puutostilan vasta kiitäessäni alas metron portaita. Turha niitä oli enää siinä vaiheessa enempää muistella.

Ymmärrettävästi tänään salille pääseminen oli siis todellinen tahtojen taistelu ja tuli kotona jopa hieman siivottua, että sain tekosyyn venyttää lähtöä pikkusen myöhemmäksi. Loppujen lopuksi salille siis ja ihan ok treenihän se oli. Lähtö vaan on aina niin raskas, vaikka kuinka yrittäisi motivoida itseään sillä paljon kehutulla urheilun jälkeisellä hyvän olon tunteella.

Treenin ja suihkun jälkeen on ehdottomasti ansainnut torstai-illallisen tuttavaperheen luona :)

Keskiviikkoillallinen

Eilinen tennisvalmennus vei niin hyvin mehut, että tänään oli oikeastaan pakko jättää treenit väliin. Kaiken tämän motivaationpuutteen ja laiskuuden korvasimme hyvällä keskiviikkoillallisella:

Tarjolla tänään kukkakaalimuusia ja kuorrutettuja possuleikkeitä

Kukkakaalimuusi

1 isohko kukkakaali

1/2 kasvisliemikuutio

voita

maitoa

pakasteherneitä

1 kananmuna

suolaa

parmesaaniraastetta

Putsaa kukkakaali ja laita se paloina kiehuvaan veteen. Lisää mukaan puolikas kasvisliemikuutio. Anna kiehua niin kauan, että kukkakaali on melkein pehmeää. Kaada suurin osa vedestä pois ja soseuta. Lisää voita, maitoa, kananmuna ja hieman parmesaaniraastetta. Ennen tarjoilua lisää pakasteherneet ja anna hauta sen aikaa, että ne ovat lämpimiä.

Kuorrutetut possuleikkeet

300g ohuita possuleikkeitä

suolaa

pippuria

öljyä

Hiero possuleikkeiden pintaan suolaa, pippuria sekä öljyä. Lämmitä parila kuumaksi ja laita leikkeet paistumaan. Paista kummaltakin puolelta (kypsyydestä ei niin väliä, sillä nämä menevät vielä uuniin).

Kuorrute

100g vuohenjuustoa

6 aurinkokuivattua tomaattisiivua

iso nippu basilikaa

Pehmitä vuohenjuusto kulhossa ja lisää paloitellut aurinkokuivatut tomaatit sekä silputtu basilika. Mukaan hieman öljyä, suolaa sekä pippuria. Jaa kuorrute paistettujen possuleikkeiden päälle ja koko komeus uuniin n. 10 minuutiksi. Uuni lämmitetty 175° ja lopuksi pieni hetki grillivastuksilla.

Tarjoile parmesaaniraasteen ja rucolan kanssa, ihanaa!